11. lokakuuta 2013

Sacrament of Wilderness

Mä oon oikeesti kipeen tai jotain. Siis se, että mä herään oikeesti kymmenen aikaan, avaan koneen ja istuin siin ehkä yhteentoista asti ja aloin siivoomaan. Mulla oli ihan älyttömästi vaatteita lattialla, astioita pöydillä ja kauheesti pölyä lattialla (vaikka oikeesti tää lattia imuiroitiin viimeks pari viikkoo sitten). Mä imuroin ja pyyhin pöydät ja muut tasot ja viikkasin vaatteet pois lattialta, tiskasin astiat ja nyt mun tiskipöytäki on tyhjä, puhas! Onnellisuus. Osittain. Huomenna en vois enää olla onnellisempi. Oikeesti. Ai että! Elämäni tärkein ihminen tulee huomenna Jyväskylään. En millää jaksais odottaa. Enää 12h nii nään sen.

Mutta öö tää päivä. Mä lähin keskustaan siivousurakan jälkeen ja siellä näin ensimmäisena Kiiaa pressossa ja sitten sieltä kiidinkin nopeasti mestarin herkun kautta matkikselle Suvin seuraks ja oivoi sitä jälleennäkemisen riemua! Halattiin varmaa minuutti putkeen ja istuttiin sitten alas ja molemmat jotenki jääty aluks, aw. Mut sittenku siit tilanne tasottu nii mentiin ulos juttelee ja kyllähän me muuten juteltiinkin! Kaikki asiat käytiin läpi, mitä Tampereella oli tapahtunu ja mitä Jyväskylässä. Että olikin ihana nähä sitä ihmistä pitkästä aikaa, viimeks nähty noin 3kk sitte. Tuntuu ihanko ei oltais nähty puolee vuotee ainakaa!
Siin sitten joskus neljän jälkeen Kiia, Nicole ja Jusu ilmesty siihen meiän luokse asemalla ja sit siinä sekoiltiin, naurettiin ja oltiin keskenämme siihen asti, et Suvin bussi takas Tampereelle lähti. Oivoi, oli harmi päästää se sekopää pois Jyväskylästä ku vihdoinki nähtii :c No mut mä meen käymää Tampereel marraskuussa ja se on _lupaus_.

Mut tosissaan, Suvi lähti Tampereelle nii me mentiin sitten Kiian ja Nicolen kans pressoon istumaan ku Jusu lähti kotiin. Jossain vaiheessa Petu liitty meidän pieneen seurueeseen ja istuttiin kivasti pressossa kasiin asti kunnes seki meni kiinni. Samoihin aikoihin Kiia lähti kotiin ja jäätiin keskustaan palloilee Petun ja Nicolen kanssa. Ehittiin kokee kamala läskikriisi Nicolen kanssa ja ihailtiin ohikävelevien ihmisten hoikkia jalkoja.
Pikku-Emmi ilmety ennen ysiä siihen paikalle ja lähtikin samantien Maree vastaan, ku Mare oli tulossa Helsingistä. Jassu tuli siihen meidän luokse ja meninkin sitten samantien puhumaan Suvin kanssa kun se soitti mulle ja pyyti mua menemään Tampereelle ekalla pikajunalla mikä olis lähteny. Sen puhelun aikana Mare ja Emmi käveli siihen meidän luokse.
ihmiset rupes valumaan koteihin puol kympin aikoihin oliskohan ollu ja me jäätiin sitten Nicolen kanssa vielä vähäks aika keskustaan istumaa oottamaan sen iskää. Meinattiin mennä mäkkäriin mutta sitten ei jaksettukaan liikkua, koska tavotteeva hoikat jalat hoikat jalat hoikat jalat! Nicole lähti joskus ennen kymmentä ja mä sit lähin käppäilee Kuokkalaa kohti siitä sitten. Kävely oli ihan kivaa, koska HOIKAT JALAT HOIKAT JALAT ja unohin hassusti mun skootterin sokkarin parkkihalliin. Sitä vitutuksen määrää.

Mutta Nicole. Nicolen kanssa me tutustuttii jo reilu vuos sitten varmaan mutta nyt vasta alettu hengaamaan ja juttelee enempi. En ois varmaan ikin uskonu et mä saisin mun ympärille tämmösen kaveriporukan viel joskus. Tämmösen, minkä kanssa oikeesti syntyy älyttömästi insidejuttui ja sitä juttuu tulee muutenkin koko ajan vaan lisää ja lisää! Ei meinaa välil loppuu ollenkaa. Mutta Nicole on oikeesti aivan älyttömän ihana ihminen, mun hunajapupu! Okeiokei, läppä mut tosi tärkee se on. Love you hun

Jusu. Mun pikkuveikka, ei tietenkään biologinen mut voi vitsi et jaksankin välillä kantaa siitä huolta, vaikka se onkin jo iso poika! Ollaan Jusun kanssa tunnettu reilu vuos ja meillä on ollu riitoi tai pikku kinaa aina välillä mut aina saatuu puhuttuu ja ku olin aikamoinen mulkku tossa yhessä vaiheessa nii ihmiset kivasti sit alko vähä ehkä välttelee mun seuraa tai jotain tapahtu mut onneks pari ihmistä sano sen mulle suoraan. Jusu tais pienesti mainita asiasta mut ei se nyt niikää siitä suoranaisesti sanonu. Mutta nyt meiä välil pitäis olla taas kaikki okei ja siis Jusu on mulle tärkee, tosi tärkee. Mä tiedä mitä mä tekisin jos se nyt laittais välit poikki. Pikkubro, ethän jätä mua? Love you! Mutta yäh, Jusu on semmoi ihminen et sen kans tulee tehtyy hullui juttui. Me ollaan kahesti värjätty sen hiukset sokkarin vessassa. Taino presson vessassa. Me ollaan lähetty keskel yötä ulos potkii ja heittelee semmosta pientä pehmodelfiiniä, me ollaan valvottu öitä putkeen ja oltu ihan kuolemankielissä sen väsymyksen takia. Jusu on tehny mulle lävistyksen, se on nukahtanu kesken ruuanlaiton. Meiä ystävyyden välillä on ehtiny tapahtuu ihan älyttömästi kaikkee ja viel tulee tapahtuu !! Oot oikeesti ihana. Mulla itseasiassa on ikävä meiän keväisiä datausöitä, kun kuvattiin kauheen pitkiä videoita missä vaa höpötettii kaikkee shaibaa ja sit naurettiin ihan älyttömästi liikaa jälkikätee ku katottii niit koneelta ja tehtii omii remixei niistä! Milloi uudestaa :3?

Tämmönen tää päivä. Mitä teillä?

2 kommenttia:

Leave a comment, please!