17. joulukuuta 2015

Johan tässä saa hävetä

Viimeisten kuukausien aikana on sattunut ja tapahtunut mutta rauha valtakunnassamme on pysynyt. Olen ties milloin viimeksi tänne kirjoittanut, aika vain ei meinaa riittää kunnolliseen uppoutumiseen saadakseni jonkin sortin tekstiä aikaiseksi. Myönnetään myös sen verran, etten välillä ole yksinkertaisesti jaksanut siirtyä Netflix-sivustolta bloggeriin... Tunnollista bloggaajaa en ole enää nähnykään itsessäni kuukausiin.


Olen työskennellyt tämän jakson ajan Roland Academy'ssa. Se on osa painoviestinnän opintoja nykyään ja olen tehnyt suurimmaksi osaksi asiakastöitä UV-tulostimella, toiminut tutorina Avoimissa Ovissa sekä Taitaja9'ssä ja tietenkin olen tässä samalla ohessa suorittanut lukio-äidinkielen kuudennen pakollisen kurssin loppuun (eilen oli viimeinen koetus, tekstitaidonkoe). Työmotivaatio täällä Rolandissa on ollut aivan nollissa tämän koko viikon oikeastaan eikä hommat luista mihinkään suuntaan. Mieluummin istun koneen ääressä ja selaan Iltalehteä.
Horrible human being -feeling.


En oikeasti hetkittäin tiedä edes, että mitä teen täällä... Lattialla tulostimen vieressä odottaa 800kpl viitottimia. Viivottimien päällä on muutamakymmentä pipoa odottamassa pääsyään vaateprässiin. Kyllähän minä tiedän, mitä pitää tehdä. En vain saa aikaiseksi. Nukuin tänään pommiin, taino makailin yliaikaa. Syksy painaa pahasti pikkuhiljaa päälle eikä enää jaksa nousta sängystä ajoissa. Sit vaan kiireellä eiliset vaatteet niskaan, Irmalle ruoka turpoomaan ja koira ulos. En ehdi kahvia edes keittää... Huonoja aamuja kaikki, kunnes pääsen nukkumaan velkoja pois Topon viereen.


Teea on koko joulun ajan lomalla, jes! Parempaa ajankohtaa lomalle ei olisi voinut enää toivoa, koska onhan tämä ensimmäinen meidän yhteinen joulu ja on tosi kiva viettää se myös yhdessä eikä siten, että toinen on töissä ja itse pyörin piparkakkujen seassa sohvalla. Teea on myös uuden vuoden lomalla, jes! Tämä on varsin mahtavaa.
Harmittaa tosi paljon, etten ole kotona nyt. Mun kaikki kuvat on Topon koneella enkä oikein pysty täältä koulusta käsin hallita niitä, yh. Toki mulla on puhelimessa jotain otoksia (tosiaan, mulla vaihtui puhelinkin tässä välissä, iPhone 6s), katsotaas!


Me tosiaan muutettiin Haukkalaan rivariin asumaan. Nyt on koti pikkuhiljaa siinä vaiheessa, että kodiksi sitä osaa jo sanoa eikä tule mitään ihmeellisiä tuntemuksia.. Sisustus on saanut hieman jouluista punaista makkariin, löytyy jouluvaloja, tuikkuja, kynttilöitä ja joulukuusi meillä oli jo marraskuun lopulla! Meillä on myös joulukalenterit. Jääkaapin ovessa yks, meillä molemmilla omat kalenterit (Teealla Haribo ja itselläni salmiakki) ja sitten on vielä meidän omatekoiset kalenterit toisillemme.






Tuon nmäköistä meillä on tällä hetkellä. Verhot vielä puuttuvat, jospa ne saisi hommattua kevääseen/kesään mennessä! Tuholainen tosin saattaa syödä ne verhot... Irma tuppaa tykkäämään kankaasta ja kaikesta, mitä pystyy puremaan.
Termiitti on muutenkin kasvanut eikä sen touhuista oikein meinaa saada kiinni. Irma on älykäs, liiankin. Mut todella idiootti se on sen älykkyydestä huolimatta! Ihana eläin se on enkä todellakaan luovu tuosta rakkauspaketista. Sen verran on rakas ja mielettömän ihanaa seuraa, kun odotan Teea iltavuorosta kotiin koulupäivän jälkeen. Rakastan elämääni, jesjesjes!

Ja tsekatkaa ihan huviksenne noi Irman korvat! Ihan mielettömät ja tuntuu, että ne kasvaa vaan koko ajan. Nähtävästi mikään ei meinaa loppua. Rakkaus Teea ja Irmaa kohtaan, onnellisuus näiden kahden erityisyyden kanssa, Irman kehittyminen, itseni löytäminen... Elämä jatkaa kulkuaan ja maailma kehitystään. Suomi ei olekaan listan kärkipaikalla, kun puhutaan parhaimmasta elintasosta. Harmillista.

Kuitenkin Hyvää joulua ja joulun odotusta sekä törkymukavaa vuoden vaihdetta vuoteen 2016! Olettepas te ihania tänään, pus