Against the wall, against the wall!

Viimeinen kokonainen ilta Hong Kongissa. Haikeeta. Tuntuu niin uskomattomalta, miten nopeasti kolme viikkoa on kulunut. Kolme viikkoa sitten tiistaina mä tänne savuin puolen päivän jälkeen.
Vaikka tää olikin jo toinen kerta Hong Kongissa, koin niin paljon enemmän. Kiinnitin huomiota eri asioihin, kuin ennen. Arkkitehtuuri herätti suurta ihailua, Disneylandian paraati sekä ilotulitus saivat minut melkein itkemään. Olen nauttinut englannin puhumisesta. Olen polttanut askillisen korealaista tupakkaa.

Mulla on tavallaan jo ikävä takaisin Jyväskylään. Toisaalta se on viimeisin paikka, jonne haluaisin mennä. Taas toisaalta, Jyväskylässä mulla on kaikki ihmiset mun ympärillä. Mutta toisaalta, olen sielläkin täysin yksin.

Mutta mielenkiintoinen kokemus tulee olemaan lento takaisin Suomeen. Liikuskelen kentällä yksin, koitan selviytyä koneeseen all by myself. Suomen päässä nyt ei olekaan enää mitään vaikeuksia, koska suomen kieliset opasteet. Tästä hetkestä 24 tuntia eteenpäin olisin jo lentokoneessa. Kone lähtee 00:25 paikallista aikaa. Huh.

Huomenna viiminen päivä, leikitään varmaan rantajellonia.

Näköaloja, haikkaamista, rantailua, speedboat, Stanley. Mamma Mia! -soundtrack

Mulla on kolme päivää teille kuvina. Disneylandia-päivänä jätin kameran suosiolla mukaan. Halusin fiilistellä rauhassa ilman keskittymistä kameraan sekä kuvien ottamiseen. Mutta tosiaan. Tämä postaus muodostuu kuvista. Tekstiä on minimaalisesti. Tottakai kerron paikan missä kuvat on otettu ja päivän yms yms mutta en aloita sepittelemään mitään supersuperturhuuksia, haha.

Sen kyllä sanon, että täällä ollessani mun englannin puhumisesta on tullut paljon paljon luontevampaa. Enää ei ujostuta eikä pelota ollenkaan samalla tavalla sosiaaliseen tilanteeseen joutuminen vaan mulla on valmius kommunikoida sillä kielellä, mitä molemmat osapuolet ymmärtävät hyvin tai edes tyydyttävästi. Mukana auttamassa ovat eleet. Haha. Mutta tää on mahtavaa, mun englannin puhuminen on vahvistunut niin paljon!

Mutta okei. Eli eli. Ensimmäiset kuvat ovat sunnuntailta (13th of July) ja paikkana oli joku suhteellisen lähellä Sai Kungia sijaitseva näköalavuori. En mä tiedä sen nimeä tai nimitystä mutta sieltä oli tosi upeet näkymät.

Okay. Monday 14th. We went to hike. Lämmintä oli vähintään 35 ellei jopa lähemmäksi 40. Vaatteet olivat supermärät päästyämme rannalle asti. Merivesi oli kirkkainta koko Hong Kongissa. Ruoka oli tyydyttävän makuista, varsin veikeä mesta!

Wednesday, 15th. Stanley. Stanley's market and Plaza. It was hot outdoors, 39 degrees. I bought three skarfs, trousers or pants (?), two bracelets and that little qruiserthing!

Clear Water Bay, Honey honey ja kesärenkaiden kuljettamana

Lähdettiin tänää biitsille. Ensimmäinen kerta koko lomalla. Kerättiin kamat kasaan, startattiin bemari katoksessa, lähdettiin liikkeelle ja taustalla alkoi soimaan Mamma Mia! -soundtrakin ensimmäinen raita; "Honey Honey". Puolen tunnin ajomatkan jälkeen, Clear Water Bay'n parkkipaikka tuli vastaan, auto parkkiin ja koko auton sisältö mukaan. Sitten käveltiin tosi pitkät portaat alas, suihkujen ohi biitsille. Lämpöasteita oli 32 celsiusta, aurinko paahtoi kuumana niskaan. Vuokrattiin aurinkovarjo, jonka tulivat paikallisen "kioskin" henkilökunta pystyttämään meille.

Aurinkolotionit iholle ja uimaan mereen. Merivesi oli lämmintä mutta viilenti mukavasti. Ei olisi voinut olla enää chillimpää. Kuvien otto tosin jäi hieman vähälle, harmittaa.

Mutta se ranta. Niin mieletön ranta. Rannalla oli tuhansittain simpukoita, korallia, kiviä, hioutunutta lasia. Oli aivan uskomatonta! Pystyi kävellä tosi pitkälle ja noukkia pieniä meren aarteita rantahiekasta. Aarteita näkyi silmänkantamattomiin mutta otin vain parhaat mukaan talteen.

Pikkupojat pääsivät myös pulikoimaan. Benu nautti niin paljon olla meressä kuin myös hiekalla leikkimässä. Aaron oli mun ja Päikyn mukana keräilemässä simpukoita. Sitten snäkkäiltiin ja sama meno jatkui! Niin superkivaa!

Tunnin uimailun jälkeen kerättiin kamat hiekalta ja palattiin takaisin autolle. Tällä kertaa piti portaat pitikin kiipeä ylös. Hyi, kuinka tuntui kamalalta jaloissa. Jalat edelleen hieman väsyneet eilisen keskusta-pyörimisen jälkeen mutta selvittiin. Mun piti vielä mennä takaisin alas ja hakea mun unohtuneet aurinkolasit ja kiivetä portaat toistamiseen ylös. Tunsin kuinka nestehukka lähestyi mua uhkaavasti, haha!

Nyt kuitenkin jo kotona ja parin tunnin päästä mennään me aikuiset keskustaan illastamaan! Ykköset päälle ja nassu nätiksi, hiukset kivasti ja kävely hajuvesipilven läpi. Wow, en jaksa odottaa!! See ya soon!

I just really love this place!

Oon vapaa kuin taivaan lintu

Hong Kongissa oon kuin taivaan lintu. vapaa tekemään ja menemään. Kukaan ei ole mulle sanomassa, mitä tehdä tai sanoa. Paitsi tietenkin Päivi ja Tero. Mutta ulkopuolisia ihmisiä. Ketään ei lähettyvillä eikä edes puhelimen kautta tavoitettavissa.

Mä varoitan jo etukäteen. Tekstiä löytyy eniten tästä alusta ja kuvat painottuvat päivälle July 10th. Kuvia tuli 30 kappaletta, jos oikein osasin laskea ja plussata yhteen. Tästä postauksesta ei tullutkaan mikään pieni. Enj0y!

Mutta. July 9th.
Käytiin aikuisten kanssa kahdessa asuntonäytössä. Molemmat villagehouse't sijaitsivat Countryparkissa, jonne ajaa noin 15-20min Pak Kong Au Old Village'sta. Countrypark on tosi ihanaa, kaunista aluetta, mikä sijaitsee oikeasti keskellä sademetsää. Ilma oli tosi raikas ja parhaimman laatuista koko Hong Kongissa.

Joka tapauksessa, ensimmäinen talo. Sijaitsi keskellä metsää. Kirjaimellisesti. Se tie, jonka varrelta löyty tää kyseinen villagehouse muutama muu talo seuranaan, oli keskellä metsikköä. Talon takakuistilta löytyi uima-allas ja kuistin jälkeen tuli portaat alas purolle ja sademetsään. Kuulemma siellä metsässä asustelee myös apinoita. Apinoita. Kävin siis lähellä apinoiden kotia.
Talo itsessään oli mielenkiintoinen. Ovien suissa, katossa olevat kaaret olivat kauniit, samoin toisen kerroksen takkahuonemaisuus. Kolmannessa kerroksessa ei oikein ollut makuuhuoneita ihmeempää mutta katto oli hieno. Kivat näkymät tiiviiseen sademetsään. Ties mitä käärmeitä ja liskoja, eläimiäja ötököitä siellä on.
Mutta se asuntovälittäjä oli todella mitäänsanomaton. Ei oikein ollut mukana mitenkään, oli aika puhelimessa kiinni. Mutta saatiin me suhteellisen kokonainen kuva talosta.

Toinen talo. Tämä olikin hieman pidemmällä Countryparkissa kuin ensimmäinen. Tää talo oli aivan meren rannassa. Kolme kerrosta+katto. Täydellistä. Sisältä hieno ellei kamalan värisiä tapetteja lasketa. Ja talo oli ulkopuolelta pinkki. Pinkkipinkki. Mielenkiintoinen mutta ihan okei. Vähän ehkä omituinen, koska kuka urpo maalaa talonsa pinkiksi? Kiinalainen. Ehkä.
Mutta talolta meni suhteellisen kapea polku suoraan rannalle. Just sillä hetkellä, kun mentiin käymään biitsin puolta katsomassa, oli laskuvesi, joka oli jättänyt hiekkaan jälkeensä sadoittain ellei tuhansittain simpukoita. Aukinaisia sekä kiinni olevia (uu, niissä oli vielä se ötökkä sisällä!). Löysin myös puolet osterista. Ainoastaan sen ylemmän puolen siitä kuoresta.
Tällä kertaa asuntovälittäjä oli melko paljonkin läsnä siinä tilanteessa, ohjasi meitä menemään eri paikkoihin, näytti pieniä salaisia koloja, vastasi jos kysyttiin. Varsin mukava mies. Todella sosiaalinen verrattuna siihen naiseen, haha!

Asuntonäyttöjen välissä käytiin kolmestaan (minä, Päivi ja Tero) Starbucksissa kahvilla. Taino aviopari valitsi Ice Latte't grandena ja itse otin tutun, turvallisen sekä taivaallisen makuisen Mango-Passion Frappuccinon.
Sää oli melko kiva; lämmin, kostea mutta ei liian tuskallinen. Frappuccino kävi tilanteeseen loistavasti.

Asuntonäyttöjen jälkeen pääsimme takaisin kotiin. Ei menny kamalan kauaa, kun yksi lissuista tuli kiljuen sisälle. Terassille oli päässyt luikertelemaan käärme. Koitettiin tunnistaa sitä. Ensimmäiset arvaukset olivat baby-boa, baby-pyton. Mutta loppujen lopuksi päädyttiin vaihtoehtoon Taiwan Kukri snake. Ei kuulemma myrkyllinen mutta silpoo saaliin sen kulmahampailla. Hyi. Pelottavaa.
Uskalsin ottaa kuvan siitä. Harmikseni kamera oli lojunut liian kauan sisällä viileässä, että linssi sumustui samantien kun pääsin ulos. Pyyhin linssin mutta se sumustui taas, nanosekunissa. Luovutin ja otin pari kuvaa. Tässä teille yksi.

Se oli äksy käärme.

Sain tänään siskoltani ison ison kasan vaatteita. Niin ihania vaatteita, kuola valuu kun ajattelen niitä siellä matkalaukussani. Oah.

Laitoin tänään puhelimen breikille. Nyt alkaa mun parin päivän puhelimeton elämä. Somen käyttöä rajoitan isosti. Pidän vain bloggeria välilehdessä auki. Ehkä jotain spotifya tms. Mutta annan Facebookin, Ask.fm'n, IRC-gallerian sekä Qruiserin olla ihan omassa arvossaan nyt. Välillä saatan käydä Facebookissa katsomassa onko tullut yhteydenottoja tai jotain mutta muuten en. Ja tietenkin linkkaan aina blogin sinne jos postaan jotain uutta!

July 10th
Niin hieno päivä takana. Uskomatonta. Aamu alkoi normaalisti aamupalalla. Mulle oltiin ostettu jo edellisenä päivänä Dragon fruit, jonka sitten tuhosin tänään aamulla jogurtin sekaan. Dragon fruit tunnetaan myös nimellä Pitahaya. Sen kuori on pinkki ja se on sisältä valkosta täynnä pieniä mustia siemeniä! Herkkua, vaikkei oikein miltään maistukaan, haha!
Muuta aamupalalla tarjottavaa oli English muffins, jogurttia, Green tea, appelsiinimehua. Täällä saa valehtelematta parhaimmat aamupalat ikinä. Jes!

Aamupalan jälkeen oleskelimme pienesti sohvalla, yläkerrassa, ulkona, ympäri taloa. Laiteltiin itseämme ajoittain. Olisikohan kello ollut lähemmäksi kahtatoista ennenkuin päästiin lähtemään Pak Kong Au Old Village'sta kohti Hang Hau'n MTR'ää. Siellä hypättiin metroon (Tseung Kwan O Line, päätepysäkkinä North Point). Jäätiin NP'llä pois, hypättiin toiseen metroon (Island Line), jolla pääsimme Central'iin. Kaikki oli niin suurta...

Tää liike oli aivan uskomaton. Kolme kerroksinen. Tiloiltaan suurempi, mitä Jyväskylän Sokos on. Abercrombie&Fitch, olkaa hyvä! Sisäänkäynnin vieressä oli kaksi tollasta kivipatsasta. Itse sisäänkäynti oli todennäköisesti neliovinen. Yleensä iltaisin liikkeessä on mahdollista nähdä miehiä yläosattomissa. Näkyy sixpackit ja muut tyypilliset ja tarpeelliset lihakset. Ah.

Nyt voin ylpeänä ilmoittaa, että olen lounastanut elämäni ensimmäistää kertaa Hard Rock Cafe'essa. Hieno kokemus. Musiikki soi, lounas oli hyvää, sain muistoksi kaks leivissäni ollutta lippua. Ei jokainen pääse Hong Kongin HRC'hen!

Mutta lounaan jälkeen kävely jatkui. Kävimme vierailemassa liikkeessä nimeltä COTTON ON. Sieltä löytyivät tämän päivän vaatteet, sukkia lukuunottamatta. Kuvia olen kollaasinoinut postauksen loppuun. Pahoittelen jo nyt kuvaa uusista housuistani. Parempaa ei tullut. Livenä nämä ovat taivaalliset haaremihousut!

Kävimme COTTON ON -liikkeen jälkeen Gap'n liikeessä. Mun visa electronille liian kallista vaatetta mutta kauniin arkisia ne oli. Kävelimme sellaisen pienen kujan läpi, joka oli täynnä pienen pieniä puoteja sekä kojuja. Se oli tosi hassun näköstä. Eihän Suomessa mitään sellaista ole. Sai Kung on myös täynnä niitä. Etenkin se vanha puoli.

Nyt kuitenkin takaisin Centraliin. Rakastan sen alueen arkkitehtuuria. Mä voisin jäädä tonne oikeasti asumaan. Samantien. Ei tarvitsisi kahta kertaa kysyä.

Aloimme valumaan kohti HarbourCity'yn vievää ferryä. Mentiin sellaista tunnelisiltaa (? eihän toi ole edes sana..) pitkin aika kauan. Sain tosi kivoja pleissejä ottaa kuvia rakennuksista, ja yhden kuvan ihmisistä.
Hauska kuva, ei kamera tarkentanut oikein mihinkään.

Ferryllä meneminen maksoi aikuiselta 2,50HKD eli euroissa noin 25 senttiä. Lippulaitteesta sain muovisen tummanvihreen kolikon, jonka tiputin portin kolosta sisään ja sain vihreän nuolen palamaan itselleni. Olin saanut itseni porttien läpi hienosti ja enää odotimme ferrylle pääsyä. Ja sitten ferryyn istumaan, reunapaikka tietenkin kuvien ottamisen takia.

HarbourCity'n puolella meitä odotti teema-alue. Teemana selvästikin tän hetkiset MM-kisat. Hahmot olivat hillittömän kokoisia ja pilakuvamaisia pelaajista. Oli hauska seurata paikallisia, jotka ottivat toisistaan kuvia hahmojen edessä, vieressä tai jopa samoissa asennoissa kuin hahmot itse!

Lopuksi vielä hahmojen takana oli Hong Kongin suurimman mallin entry, jonka portaista rakentui tuo musta pääkallo-kuva, jossa tekstinä "RISK EVERYTHING". Suu loksahti auki. Mutta tuo suurin kauppakeskus oli oikeasti iso. Kerroksen päästä päähän kävelemiseen saatoi kulua 10-15min kävelyvauhdista riippuen. Mutta siellä oli VANS-liike. Rakkaus.

Ennen Harbour Cityn hylkäämistä (eli taksiin hyppäämistä), haimme Päikyn kanssa Starbucksilta juomat. Päikky otti tavalliseen tapaansa Ice grande Latten ja mä otin uuden tuttavuuden; Rasberry Black Currant frappuccinon. Ei hassumpi makuelämys.

Vihdoin takaisin kotona. Koko päivä kävelty ahkerasti paikasta toiseen. Tyytyväinen ja samalla helpottunut huokaus pääsi, kun istahti sohvalle, heitti kengät pois. Huhhu. Samantien piti nousta sohvalta, kävellä kaksi metriä ruokapöytään dinnerille. Lissut olivat tehneet meille kanan. Kokonaisen kanan. Palotellut sen ja laittanut tarjoiluastiaan. Mutta ei täällä ole ihmeellistä, että ravintoloissa tilaat ruokaa ja eteesi tuodaankin puolikas tai oikeasti kokonainen kana tai kala.

Juomala oli Coca-Cola zero sekä kookosmehua. Kookosmehu ei ollut mun lemppari mutta onnistuin juomaan noin puolet, Tero joi loput! Sain kuulla kamalan faktan liittyen kookosmehuun mutta on parempi olla teille hiljaa siihen asti, että ootte päässy maistamaan tota. Haha!

 Mutta vihdoin siihen mitä olen jo kauan odottanut! Mun vaateostokset. Ensimmäisenä näköjään on mun kallein ostos täällä. VANS'in reppu. Ihanan tilava mutta samalla pieni. Käy hameiden sekä farkkujen kanssa. Mekon sekä hupparin kanssa. Reppu on jollain tavalla naisellinenkin. Mutta tärkeintähän on, että se on ihana? Samalla mun uuden repun pikkutaskusta pilkottaakin mun uusimmat sukat mitkä ostin. Niin superkauniit värit laitettu yhteen. Sukista ylisuperhypersukat!

VANS: reppu 320HKD sukat 45HKD

 Sitten päästäänkin sen COTTON ON-liikkeen antimiin. Tämä huppari nousi heti suosikiksi sovituskopissa. Se on ihan vähän normaalia pidempi eli sitä voi pitää myös legginssien tai sukkahousujen kanssa mutta vain kotona (liian lyhyt keskustaan ilman housuja)! Vaaterakkautta ensisilmäyksellä.
Ostin myös haaremihousujen tapaiset oleskelupöksyt. Ihanat päällä, en hikoile näissä samalla tavalla kuin joissakin mun shorteissa! Mutta sitten mun mukaan tarttui myös kaks toppia, jotka ovat hieman lyhyempiä, tuohon navan ylle ulottuvia. Kangaskassi löysi myös tiensä mun ostoksiin.

COTTON ON: huppari 169HKD

COTTON ON: topit yht 120HKD pökät 119HKD

COTTON ON: topit olivat tarjouksella 2kpl/120HKD kangaskassi 12HKD

Tämä päivä oli menestys. Ainoa miinus oli superpitkät kävelymatkat mutta mulla oli superkivaa. Mun pää lepäs niin hyvin. Keskityin kuvaamaan, ihastelemaan Centralin arkkitehtuuria, tsekkailemaan vaatteita läpi, syömään.
Huomenna mennään aamusta Clear Water Bay'lle uimaan! Emma tulee uutena ihmisenä takaisin Eurooppaan, pohjoismaihin, Suomeen, Jyväskylään. Just wait!