Tunnen olevani taivaassa ja helvetissä samanaikaisesti

Päivä (3rd of July) oli mahtava. Ensimmäinen kokonainen pvä Hong Kongissa on nyt takana. Sain kokea elämäni ensimmäisen pedikyyrin. Pääsin juomaan taas ikävöimääni Mango-passion-frappuchinoa. Vierailin Sai Kungin marketissa. Näin ihmeellisimmän hedelmän ikinä; Durian. Ikävä kyllä mulla ei ole yhtään kuvia laittaa näytille mutta seuraavaan postaukseen lupaan laittaa jotain pientä kivaa!

Mutta lentomatka (1st of July) meni suorastaan loistavasti. Benu heitti pienet kilarit ilmoille mutta niistä selvittiin ja saatiin lapset nukkumaan. Sain itsekin nukuttua suhteellisen hyvin, suu auki niinkuin aina, norjalaisen komistuksen vieressä. Okei, ei hän kovin komea ollut mutta ystävällinen.. Menee melkein yhdestä? Haha, just joking!

Hong Kongissa on tosi komeita miehiä. Ei kaikki mutta täältä löytyy semmosia ulkonäöltään massasta erottuvia yksilöitä.
Ja olen nyt kaksi päivää suunnilleen ehtinyt kierrellä Sai Kungissa. Siskoni asuu perheineen Sai Kungissa sijaitsevalla kukkulalla, minkä nimi on Po Lo Che (jos oikein nyt muistan) ja täällä on semmonen alue nimeltä Pak Kong Au Old Village. Tosi mukavaa ja kaunista maastoa, täällä tosin tuntuu olevan yli puolet maapallon eläinkunnasta. Ainakin ötököiden suhteen. Löytyy jotain joka lähtöön.
Ensimmäisenä päivänä pääsin näkemään heti spiderin. Spiderin, joka oli mun puolta kämmentä isompi. Kuolema. Oli tietenkin pakko ottaa kuva. Mahdollisimman läheltä. Noi vieläpä puree. Yh. Au.

4th of July
Oltiin tänään Sai Kungissa, taas. Nyt oli lapsetkin mukana. Mentiin ensimmäisenä Starbucksiin kahville ja pojille ostettiin jäätelöt. Kuvia otin lähemmäksi sata tänään mutta yksi Starbuckissa otettu kuva oli ylitse muiden. Tässä Aaron.

Ice Latte, my brand new favorite

 Käveltiin kahvittelun jälkeen puistoon, jossa lapset pääsivät keinumaan. Benjamin (kuvassa) oli tosi innoissaan. Vauhtia löyty niin paljon, että kuvat olivat osikseen heilahtaneita mutta yksi edes (ainakin) onnistui.

Puiston vieressä oli puu. Oh. Ton puun runkoa pitkin menivät ne juuret siten, ettei itse runkoa edes nähnyt.

Paikallisten ravintoloiden edustalla oli riveittäin akvaarioita, jotka olivat täynnä erilaisiä mereneläviä, joista asiakas sai itse valita syötävänsä ja sai sen vielä tuoreena, juuri pyydystettynä. Hassua.

Iltapäivällä pojat pääsivät vielä uima-altaaseen. Hyvä, ettei kamera kastunut. Terassi oli puoliksi veden peitossa tämän session jälkeen. Ainakin lapset saivat iloa kerrakseen. Ja onhan viileässä vedessä hilluminen mukavaa tässä kuuman kosteassa ilmastossa. 30astetta lämmintä tuntuu enemmän 40asteelta täällä. Makaat vain paikallasi niin tuntuu, että osa kropastasi on sulanut maahan. Huh. Mutta ei valittamista. Ehkä tulen ruskettuneempana takaisin Suomeen 18pvän päästä!