Mulla soi Robinin Kesärenkaat. Parkkipaikalla odottava BMW odottaa innolla huomisaamuista lenkkiään. Itse saan jäädä rentoutumaan tietokoneen kanssa juoden aamukahvia ja ehkä aamutupakan savussa istuen. Pääsen kuuntelemaan Gavin DeGrawia ja Michale Bubléa täysillä, kirjoittamaan blogiin taas, ottamaan kuvia rauhassa. Huomisesta tulee mahtava.
Oon ehkä maailman tylsin blogaaja tällä hetkellä. Ei ole kuvia, ei ole kamalasti tekstiä. Oon jotenkin tosi väsynyt, vaikka uni ei meinaakaan tulla öisin. Huomenna tosin ryhdistäydyn ja kirjoitan mahtavan tekstin. Pakko välillä tsempata! Pelkästään jo itseni takia.
Mutta öm. Mulla on jäljellä _enää pari viikkoa Hong Kongia. Sen jälkeen on taas palattava Suomeen, vaikka ei mulla sinne kamalan ikävä olekaan. Täällä oleminen ei ole niin ikävää mitä kuvittelin. Onhan se tosi raskasta olla ystävistä erossa mutta silti. Jotenkin tuntuu siltä, että oon jollain tasolla ihan eri ihminen täällä. En stressaa, en pelkää (paitsi yli viisi metrisiä kuristajaboa-käärmeitä), en tunne tarvetta miellyttää ketään.
Mä olen onnellinen. Tänään oli kaunis (JA KUUMA!) päivä. Mä koitan mennä nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Leave a comment, please!