Löysin Nimettömän ja Iiris Vesiksen. Sain uusia hyviä kappaleita, joita kuunnella.
Mun elämä hymyilee taas vaihteeks :3 . Vitsi oon onnellinen. Osaksi siitä, että Tero tuli käymään. Enhän mä sitä iloo tietenkään näytä päällepäin kauheesti, mutta sisäsesti mä suorastaan hihkun ja voisin lähtemään kirkuen juoksemaan vehnäpelloille. Toinen syy onneeni voi olla seuraavilla viikoilla tulevat ajotunnit. Toisaalta, saatan olla ilonen ihan vaan olemassaolosta tai siitä, että mulla on tosi ihana perhe ja perhepiiri/suku. Tällä hetkellä on tosi paljon mahdollisuuksia ja syitä miksi.
Mutta pakko tähän väliin heittää; luulen, että tulen viettämään koko loppu elämäni yksin.. D: Oon kamalan nirso miesten suhteen enkä anna mahdolliselle suhteelle edes mitään mahkuja, koska mies ei jollain tyhmällä tapaa miellytä. Ja siis se syy miks ihminen ei käy on niin mitätön, että hyi olkoon. Rakas mummini neuvoi minua kuuntelemaan sydäntäni kaikissa tämmöisissä jutuissa. Mitä jos sydän puhuu hiljaa, enkä kuule? Tai entä, jos en vain tahdo kuulla. Pelkäänkö mä sillon?
Okay, before I die I want to..
