14. marraskuuta 2013

Vihaan teeskentelyä, se on vain tapa valehdella

Ihmisistä huomaa, kun niitä ei kiinnosta. Mut eniten se satuttaa, kun sitä ei sanota suoraan vaan ne ihmiset jättää sut yksin pikkuhiljaa, huomaamatta. Heikki Paasonen on ihanan näkönen. En ymmärrä minkä takia ihmiset tekee tollee muille. Vaikka mä olen välillä vähän idiootti, kyllä mäkin huomaan ton tyylisen käytöksen. Mä veikkaan, et porukka ei tajua sitä kui ne satuttaa tollasella yksin jättämisellä. Ne ehkä ajattelee, että suoraan sanominen satuttais enemmän. Ei. Jos sanoo asian suoraan, samalla saa tietää sen syyn miks tollee tehään. Tai minkä takia ei mun seura kiinnosta. Alma Miettinen laulaa ihanasti. Mutta sen oon päättäny, etten kuluta mun energiaa enää tollasiin ihmisiin. Vaikkase tarkottais tärkeitten ihmisten menettämistä, en jaksa ajatella ees sitä. Mitä mä menetän siinä, jos heitän pari mulkkua pois mun elämästä? En mitään. Mitä ne mulkut menettää ku heitän ne menemää? Mut. Sen ihmisen, ketä kohtaan voi käyttäytyä tollei.
Mä tahdon elää edes päivän sillei, että joku oikeesti vilpittömästi kaipais mun seuraa. Ei pakottamalla. Omasta tahdosta vain. Mut en mä sure sitä, että saan päivän aikana ehkä sen yhden viestin. Joskus on päiviä, etten saa ollenkaan viestiä. Sillon mä vaan tajuan sen, ettei mulla oo ympärillä niitä ihmisiä, jotka oikeesti välittää. Kaikkee luvataan mut mitään ei pidetä. Mua ei ees enää itketä. Mun on oikeestaan ihan hyvä olla nyt. Ei mitään isoja murheita. Kaikki on poissa jo.

1 kommentti:

Leave a comment, please!