8. heinäkuuta 2016

Istutaan pyöritellen peukaloitamme

Asian voi noinkin ilmaista.
Olen töissä ja nyt ymmärrän hyvin mitä pomo tarkoitti hiljaisemmalla kuukaudella. Istutaan kirjaimellisesti koneiden edessä ja ihmetellään tyhjentynyttä työlistaa. Tai oikeastaan minä ihmettelen, työtoveri suurkuvapuolelta on yleensä iltapäivät teippaamassa autoja ja minä duunailen täällä itsekseni.
Alkuun itsenäinen työskentely yksin täällä hieman kauhistutti mutta nyt jo tottunut siihen ajatukseen, että saan rauhassa pohjata levyjä ja laminoida. Tämä on kivaa ja kyllä sopii viettää lopuillaa oleva kesä näin. Saatan olla täällä myös syksyn, koko syksyn.

Pitäisi varmaan alkaa suunnittelemaan mitä elämälläni tekisin. Koulut luonnollisesti käyn loppuun ja käyn töissä, saatan hakea uudestaan kouluun tai pysyä töissä ellen joudu etsimään muuta. Mutta missä asun, miksi juuri siellä? Ketkä ovat lähimmäisiäni silloin? Olenko lähellä vanhempiani? En tiedä vielä.

Onnellisuutta on onneksi montaa erilaista sorttia. Minun ei lukeudu noihin, jos sitä edes on.

Pidän työstä. Etenkin nyt, kun minulle on annettu enemmän vastuuta. Pidän katon ylhäällä suurkuvapuolella ja laitan asiakkaille tarjouksia, kuin vanha tekijä (neliöhinnat ovat vielä hieman hakusessa, haha). Tykkään työskennellä yksin, työtoverin kanssa se on mukavaa myös.
Työpäivien jälkeen on ihan kiva mennä kotiin syömään, katsomaan Gilmoren tyttöjä ja hellimään Irmaa. Irmakin on kasvanut (ei ehkä fyysisesti mutta henkisesti siitä on tullut iso tyttö).

Olen tehnyt kuin hullu päänsisäistä työtä tunnistaessani (yrityksessä siis) eri matskuja nyt yksin ollessani. Ensimmäinen varsinainen vaikeus ilmeni synteettisen paperin metsästämisessä, onnistuin kuitenkin. Ja matskujen erottelu on helppoa verrattuna eri matskulle sopivan profiilin löytämiseen. Se se vasta veikeää onkin.
Onnekseni on olemassa WhatsApp ja työtoverini (molemmat takakammarin poijaat) käyttävät kyseistä applicationia. Vastaukset kinkkeriin kysymyksiini pirahtavat puhelimeeni alta aikayksikön, huh. En koe olevani kuolemassa pienten tiedollisten puutteiden takia.

TÄMÄ PÄIVÄ (8.7.2016) on ollut osittain kaaosmainen omalta osaltani mutta samalla todella opettavainen. Olen ollut varsin hukassa täällä yksin ollessani mutta oppinut asioita kantapään kautta kokeilemalla ja pohtimalla _itse. Onnistunut päivä takana, nyt sammutellaan koneet, tulostimet, lamit. Kiitos KopioTeam.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Leave a comment, please!