Onhan tässä asioita vaikka kuinka paljon samaan aikaan tulessa. Tällaseen on totuttu ja siitä osataan jo nauttia. "Ilman sua ei oo huomista". Mitenköhän sen kertoisin? Mulla menee nyt hyvin. Oon päättäny ottaa vastaan mulle varatun opiskelupaikan painoviestintä-alalla. Menen huomenna, maanantaina, tapaamaan sen alan opinto-ohjaajaa, ja sovimme mun opiskelusta. Sosiaali- ja terveysalasta sen verran, että mä todennäköisesti ensimmäisenä työntäisin metallitangon sinne haavaan ja kysyisin "sattuuko?" ennenkuin alkaisin puhdistamaan sitä ja sitomaan.Mun tosiaan pitäis alkaa kirjottamaan tänne vähän useammin kuin miljoonan tunnin välein. Mun täytyis käydä ostamassa syntitikkuja kaupasta mutta ulkona on laittoman ruma keli eikä toi harmaus himota yhtään, en millään haluaisi joutua ton painavan ilmamassan syleilyyn. Eihän kaupalle ole kuin 300 metriä mutta silti. Sekin liikaa. "ja kun mä näin sut mun sydän lyö tuhatta".
Mun päätä on sekotettu huolellisesti nyt muutaman viikon ajan. Mä en tiedä mitä mulle on tapahtunut mutta mun tunteet ei puhu mulle enää. Ne ei kysy multa lupaa, ne vaan menee. Jälkeenpäin ilmotetaan väliaikatietoja ja mä tulen aivojeni kanssa tuhat askelta perässä. En pysy mukana, vaikka pitäis. Oon riski- ja tapaturma-altis tällä hetkellä. Tunteettomuus ei onnistu, vaikka kuinka haluaisin. Tää on outoa, pelottavaa, kamalaa, ihanaa, mahtavaa, parasta, helvettiä.Mulla on korville universumin kokoiset kuulosuojaimet, joiden johto on suomen läpimitan pituinen. Johto lepää mun sylissä, teen siihen rusetteja. Koitan keksiä jotain tekemistä käsilleni, etten vain olisi aivan toimettoman tässä. Kyllähän kirjoittaminen on tekemistä mutta mitä se hyödyttää, jos ajatukset sekaisin eikä saa kiinni omasta mielestään? Ollaan vaarallisella alueella. Enkä mä tajua miten tää postauks meni tähän aiheeseen. Mulla oli alunperin suunnitelmissa kirjoittaa yhteiskunnan normeista ja niiden helvetin tiukasta noudattamisesta (, mikä on täyttä paskaa mun mielestä). Olisihan tuo aihe ollut paljon fiksumpi, olisin ehkä saanut annettua itsestäni ihan viisaan kuvan ihmisille. Mutta ehkä ensi kerralla sitten.
Ehkä olis aika nyt yrittää ainakin kääntää nokka toiseen suuntaan, sinne kauppaan. Ulkona on maassa lumen näköistä märkää juttua, jota en halua alkaa määrittelemään tuon tarkemmin. Epämääräistä se on. Onneksi halloween on ohi. Mun doll-makeup vähän muuntautui ja musta tulikin huoralesbotappaja. Olin 10e/h kunnes hinta nousi 500e/h. Laatua laatua. Okay, just kidding.
Johto tipahti sylistä, aika lopettaa. Kahvi ehti kylmettyä, spotify heittää mainosta mainoksen perään. Muistan 020202'sen mainokset kohta ulkoa. Hymähtelen niitä biisien sijaan. Hei.
Kirjoittamisen aikana soivat:
Dj Antoine - Piece of heaven
Prinssi Jusuf - Prinssille morsian
Janne Ordén,Redrama - Tuhatta
Example - Changed the way you kiss me
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Leave a comment, please!