Hei otukset!
Siitä onkin jo hetken verran aikaa, kun viimeksi tänne kirjoitin. Ei ole runosuoni sykkinyt, ei mielikuvitus ole laukannut tai mitään muutakaan ole tapahtunut. Noista syistä olen elänyt pidempää hiljaiseloa blogin puolella.
Maailmaan mahtuu monta ihmeellistä asiaa, joista yksi on seuraava...
Minusta tulee ylioppilas.
Olen aloittanut kyseisen projektin jo noin kuusi vuotta sitten (kyllä, 6 vuotta) ja vihdoin saan sen päätökseen. Samalla saan painotuotantoassistentin tutkintotodistuksen takataskuun, en voisi olla ylpeämpi itsestäni. Olen suoriutunut tehtävästä, jonka luulin olevan mahdoton.
Olettehan muuten huomanneet saman kuin minä?! Joulu on aivan nurkan takana odottamassa! Uskomatonta, kuinka nopeasti aika sujahtaa ohitse. Samalla tajusin tänään olleeni vuodenvaihteessa puoli vuotta (6k!) töissä nykyisessä työpaikassani. Suurimman osan ajasta "koulun ohella". Hulvatonta huomata, kuinka ajatusmaailma on muuttunut ajan saatossa. Vuosi sitten olin aivan naurettavaa seurattavaa, tein kirjoja koulussa enkä oikein muusta välittänyt. Paitsi nyt tietenkin Teeasta, Irmasta sekä muista yhtä tärkeistä. Kaksi vuotta sitten olin melkeinpä hunningolla. Olin vasta aloittanut painoviestinnän opinnot, jahtasin omaa persoonaani päättymättömällä polulla. Turvauduin usein alkoholiin.
Kolme vuotta sitten jätin lukion kesken (tämäkin tapahtui suurin piirtein näihin aikoihin) ja ajattelin hakeutuvani ammattistartille (amstalle). Kuinka naurettava ajatus. Kävin amstan saamatta ammattistartin tarjoamaa todistusta (olin hulttio, pyryharakka enkä keskittynyt mihinkään).
Nyt onkin hyvä keskittyä juuri tähän hetkeen. Elämä on mukavaa. Minulla on ylioppilaan paperit sekä ammattitutkinto. Suuntaan seuraavaksi ammattikorkeakouluun opiskelemaan aivan päinvastaista alaa, toisaalta myös kirjallisuus kiinnostaisi.
Tulimme viime yönä Teean kanssa Berliinistä. Berliinissä ollessamme totesimme Primarkin olevan syntiä ja silti keräävään suuren joukon ihmisiä puoleensa. Lankesimme mekin. Kirjoitan erillisen kirjoituksen matkastamme Berliiniin.
Nyt on kuitenkin aikani saattaa tämä teksti päätökseen... Työt alkavat olemaan loppumaan päin.
Pusuja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Leave a comment, please!