Okay, I just died

Mä en ymmärrä, mä en vaan jaksa kirjoittaa blogiin oikeastaan yhtään mitään. Aina välillä tulee joo sellainen kirjoitusfiilis, avaan koneen, menen mun blogiin, kirjoitan otsikon... Siinäpä se. Ja seuraavan kolmen tunnin aikana saan muodostettua ehkä muutaman virkkeen mittaisen kappaleen ja tallennan. Mun listassa näkyy kutakuinkin 5-8 luonnosta reilun kuukauden ajalta. Mikäs siinä.

Mutta tänään (lauantai 18.7.2015)! Oi vitsi, kun mä heräsin pari tuntia sitten. Mä hetken köllöttelin vällyjen välissä lämpimässä ja tuskailin laiskuuttani. Mun kehon jokainen solu huusi aamuista kahvikupillistaan, sain revittyä itseni ylös niin-lämpimän-peittoni alta. Kipitin keittiöön vastasyntyneen vauhtia, nostin katseen maasta kahvinkeittimeen, näin lappusen. Teea oli kirjoittanut mulle

"Huomenta rakas

Kahvinkeitin valmiina!

Olet hyvin kaunis tänään.

Kun tulen 3 töistä, lähdetään käymään

kaupungilla puss!

Toivottavasti nukuit

hyvin. Seuraavaksi

avaa jääkaappi! -->

<3 olet elämäni <3

rakkaus

<3Teea rakkaasi"

Hymyä, hymyä. Ja tietenkin avasin jääkaapin! Näin banaanin "TÄMÄ", flora-paketin "ota tätä" ja nakkipaketti "leivän päälle plus pasita PANNULLA! ei mikro". Nappasin kylmästäkaapista em. syötäväksi tarkoitetut, kurkkasin kahvinkeittimen viereen; paketti maissinäkkäreitä "Syö näitä <3". Kiitos, tänään oli paras yksinäinen aamu!

On myös muuten jännä, tänään vasta ensimmäistä kertaa jaksoin avata koneen ja ajatella blogeja, vaikka aikaahan minulla on ollut (ehkä jopa liikaakin). Löysin taas mun lempparinkin, jes!